Esimerkkikeskustelu 1: pihakalusteet

Vanhempi: Olemme pelanneet ja puhuneet monenlaisista peleistä. Niistä monissa esiintyy seuraavanlainen dynamiikka: olisi kaikille hyvä, jos kaikki toimisivat tietyllä tavalla, mutta näin on silti vaikea toimia käytännössä.

Lapsi: Joo.

Vanhempi: Tässä on oikean maailman tilanne, jossa tällainen haaste tulee vastaan. Kuvitellaan, että kerrostalon asukkaat haluaisivat saada kerrostalon pihasta viihtyisämmän. Nyt siellä ei ole edes pihakalusteita, joten asukkaat haluaisivat ostaa sinne kaksi penkkiä ja yhden pöydän. Millaisia haasteita saattaa esiintyä, kun hankintaa yritetään tehdä?

Lapsi: Kaikki haluavat, että joku muu ostaisi ne.

Vanhempi: Kyllä. Kukaan yksittäinen ihminen ei varmaankaan halua kalusteita riittävästi, että hän maksaisi ne kokonaan itse. Mitä voi tehdä?

Lapsi: Voidaan jakaa hinta tasan.

Vanhempi: Mitä uskot, kelpaako tämä ehdotus kaikille?

Lapsi: Hmm. Jotkut eivät varmaan halua maksaa.

Vanhempi: Miksi joku ei haluaisi maksaa?

Lapsi: Jos he eivät vietä niin paljon aikaa ulkona.

Vanhempi: Kyllä, esimerkiksi. Yleisemmin ihmiset vaihtelevat siinä, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan eri asioista. Vaikuttaa siis siltä, että kaikki eivät pidä ehdotuksesta, että hinta jaetaan tasan. Mitä siis voi tehdä?

Lapsi: Hmm. En tiedä, vaikea kysymys.

Vanhempi: Mietitäänpä asiaa näin: Olisi tavallaan epäreilua jakaa hinta tasan, jos jotkut haluavat asiaa paljon enemmän kuin toiset. Mikä olisi reilumpi tapa?

Lapsi: Ne, jotka haluavat sitä enemmän, myös maksavat enemmän.

Vanhempi: Miten tämän voisi toteuttaa käytännössä?

Lapsi: Ihmisiltä kysytään, kuinka paljon he haluavat ostosta.

Vanhempi: Kyllä. Voisi esimerkiksi sanoa ihmisille, että he voivat laittaa rahaa yhteiseen pottiin siitä riippuen, haluavatko he kalusteita vai ei. Sitten jos rahaa on riittävästi, niin ostos tehdään, muuten ei ja rahat palautetaan.

Lapsi: Joo.

Vanhempi: Tässä on kuitenkin eräs heikkous.

Lapsi: Niin, ihmiset voivat vain olla maksamatta.

Vanhempi: Juuri näin. Mutta voi olla, että jotkut todella haluavat kalusteita niin paljon, että he ovat valmiita maksamaan siitä, vaikka muut eivät maksaisikaan. Eli tätä ideaa kannattaa kyllä harkita.

Lapsi: Niin kai.

Vanhempi: Mutta varmaankin moni hankinta jäisi tekemättä, kun ihmiset eivät maksaisi. Tässä onkin melkoinen haaste: Jos maksaminen on vapaaehtoista, ihmiset voivat vain olla maksamatta. Toisaalta taas on hyvin vaikea löytää ehdotusta, johon kaikki sitoutuisivat. Onko tähän mitään ratkaisua?

Lapsi: Öö. En keksi.

Vanhempi: Annan sinun nyt miettiä asiaa rauhassa, mutta voin huomenna kertoa, miten tämä ongelma ratkotaan käytännössä.

Esimerkkikeskustelu 2: autotiet

Vanhempi: Oletko koskaan miettinyt, miten autotiet on rakennettu?

Lapsi: …en.

Vanhempi: Tavallisestihan ulkona on nurmikkoa, metsää, hiekkaa tai vastaavaa. Jonkun on pitänyt rakentaa tiet, jotta siinä voi ajaa autolla.

Lapsi: Tosiaan.

Vanhempi: Mutta sehän on suuri urakka saada autotie rakennettua! Lisäksi autotiet rakoilevat ajan myötä, kun niiden päältä ajaa paljon autoja. Olet saattanut joskus nähdäkin kuoppia teissä.

Lapsi: Niitä pitää korjata.

Vanhempi: Juuri näin. Kuka sen tekee?

Lapsi: Öö. Tienkorjaajat.

Vanhempi: Niin, mutta miksi?

Lapsi: Koska he haluavat, että tiet ovat hyvässä kunnossa.

Vanhempi: Mutta tässä on yksi tärkeä juttu. Muistat, kun me puhuimme kerrostalon pihakalusteiden hankkimisesta. Mikä haaste siinä oli?

Lapsi: Hinnan jakaminen oli vaikeaa. Kukaan ei halunnut ostaa kalusteita yksinään.

Vanhempi: Eli…?

Lapsi: Sama juttu on teiden korjauksessa.

Vanhempi: Kyllä vain: Kaikki haluavat, että autotiet ovat hyvässä kunnossa. On kuitenkin työlästä ja kallista lähteä korjaamaan niitä. Miten silti ollaan päädytty tilanteeseen, jossa joku todella menee ja korjaa ne, eikä että kaikki vain toivovat, että joku muu hoitaa sen?

Lapsi: Hmm. En tiedä.

Vanhempi: Yritä keksiä jokin ehdotus, vaikkei se toimisi. Jos se ei toimi, kerro, miksi ei.

Lapsi: Voisi jakaa hinnan tasan.

Vanhempi: Miksei tämä ole mielestäsi hyvä ehdotus?

Lapsi: En tiedä. Ei tiedä, keiden pitäisi maksaa.

Vanhempi: Niin, siinä onkin hankala kysymys: Jos tuota meidän talon vieressä olevaa autotietä korjataan, kenen pitäisi maksaa siitä? Ainakin meidän, kun me asumme tässä niin lähellä. Mutta kyllähän muutkin ajavat tätä tietä pitkin!

Lapsi: Niin.

Vanhempi: Hyvä, pidetään tämä haaste mielessä. Voin myöhemmin kertoa, ketkä käytännössä maksavat korjauksista, mutta annan sinun vielä miettiä sitä itse lisää.

Mutta kuvitellaan nyt, että olemme saaneet kerättyä rahaa tien korjaamiseen. Mitä sitten tehdään?

Lapsi: Ostetaan tienkorjaus.

Vanhempi: Kyllä. Mistä sellainen ostetaan?

Lapsi: Öö.

Vanhempi: Verrataan taas pihakalusteisiin. Mistä pihakalusteita ostetaan?

Lapsi: Kaupasta.

Vanhempi: Kyllä, kaupoissa myydään kalusteita. Miten ne on sinne päätynyt?

Lapsi: Joku on tehnyt ne.

Vanhempi: Kyllä. Miksi hän antaa kalusteet kauppaan? Miksei hän pidä niitä itsellään?

Lapsi: Hmm. Hän saa rahaa, kun joku ostaa kalusteet.

Vanhempi: Kyllä vain. Hän ei välttämättä itse tarvitse pihakalusteita, mutta hän voi silti tehdä ja myydä niitä: hän saa saa siitä rahaa, jolla hän voi ostaa haluamiaan asioita. Jos muistat, tämä on samanlainen tilanne kuin jos Leipää ja vettä -pelissä vedenhakija ei itse tarvitse vettä: hän voi silti hakea vettä ja vaihtaa vettä leipään.

Lapsi: Joo.

Vanhempi: Hyvä! Jos ihmiset haluavat pihakalusteita, he ovat valmiita maksamaan niistä rahaa, ja sitten jonkun kannattaa lähteä rakentamaan niitä. Miten tämä liittyy autotien korjaamiseen?

Lapsi: Joku tulee korjaamaan autotien, jos hänelle maksaa paljon rahaa.

Vanhempi: Juuri näin. Aivan kuten on ihmisiä, jotka tekevät pihakalusteita, on myös ihmisiä, jotka korjaavat autoteitä.

Selitys

On monia tilanteita, joissa jonkin asian hyödyt jakautuvat monelle ihmiselle, mutta myös ratkaisun toteuttamiseen tarvitaan useampaa ihmistä. “Kaikki haluaisivat, että painava asia saadaan liikutettua paikasta toiseen, mutta sen nostamiseen tarvitaan monta ihmistä, eivätkä ihmiset tykkää olla itse nostamassa.”

Tällaiset haasteet vaihtelevat merkittävästi mittakaavaltaan. Jotkin niistä, kuten kerrostalon pihakalusteet, koskevat muutamaa tai muutamaa kymmentä ihmistä. Jotkin taas ovat paljon laajempia: esimerkiksi Suomen autoteiden ylläpitäminen hyödyttää kaikkia suomalaisia (ja ulkomaalaisiakin!), myös vaikkei itse ajaisi autolla. Ääripäässä ovat koko ihmiskuntaa koskevat aiheet, kuten teknologinen kehitys ja globaalit katastrofit.

Markkinat monesti auttavat näiden ongelmien ratkaisemisessa: esimerkiksi pihakalusteita on helppo ostaa halvalla hintakilpailun ansiosta. Kuitenkin hyötyjen jakautuminen monelle taholle aiheuttaa uuden haasteen. Käy järkeen, että jokainen autolla ajava maksaa itse polttoaineensa, mutta kuka maksaa autoteiden kunnostamisesta? Rahallinen kannustin on olemassa huoltoaseman pystyttämiseen, mutta missä on kannustin teiden korjaamiseen?

Monesti tällaisia ongelmia ratkotaan niin, että jokin taho kerää monelta ihmiseltä rahaa ja vastaa ongelman ratkomisesta. Esimerkiksi kerrostaloissa on usein taloyhtiö, joka vastaa yhteisten asioiden ja hankintojen hoitamisesta. Kun uudet asukkaat vuokraavat tai ostavat talon, he samalla sitoutuvat siihen, että he maksavat tietyn verran rahaa taloyhtiölle. Suuremmalla mittakaavalla kunnat ja valtiot keräävät veroja, joita käytetään teiden korjaamiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, joukkoliikenteeseen ja niin edelleen. Veroprosentit aiheuttavat erimielisyyttä, ja ne ovatkin usein iso puheenaihe äänestettäessä veroista päättäviä poliitikkoja.

Nämä ratkaisut eivät suinkaan ole täydellisiä. Markkinoissa on se hyvä puoli, että jos pihakaluste tai auto ei miellytä, niin voi halutessaan ostaa toisen, joten asioita myyvillä yrityksillä on selkeä kannustin pitää asiakkaat tyytyväisinä. Jos taas kaupunkiin rakennetaan uutta metroa ja siinä tehdään huonoja päätöksiä, on epäselvempää, mitä asialle voi tehdä ja kenellä on kannustin hoitaa asia paremmin. On myös monia yhteisnoston ongelmia, jotka vain jäävät vähälle huomiolle ja jotka eivät siksi ratkea. Tällaisia haasteita käsitellään lisää seuraavassa osiossa.

Tässä on vielä esimerkkejä erinäisistä yhteisnoston ongelmista. Lista on järjestetty suunnilleen sen mukaan, kuinka montaa ihmistä ne koskevat tai kuinka paljon ihmisiä ja resursseja tilanteen parantamiseksi vaaditaan. Markkinavetoiset ratkaisut soveltuvat hyvin joihinkin näihin liittyviin osaongelmiin, mutta myös muita ratkaisuja tarvitaan.

1. Kerrostalon asukkaista monet haluaisivat pihalle uusia ulkokalusteita viihtyvyyden parantamiseksi.
2. Naapuruston asukkaat haluaisivat läheiseen metsään kävelypolkuja ja iltavalaistusta.
3. Kaupungin puistoissa halutaan siivota roskat ja pitää nurmikko lyhyenä.
4. Kouluissa halutaan opettaa lisää tietotekniikkaa, mitä varten joidenkin täytyy luoda aiheesta oppikirjoja ja nettisivuja.
5. Kaupungissa on palokunta päivystämässä ja valmiina auttamaan siltä varalta, että jossakin syttyy tulipalo.
6. Talvella kävelykadut ja autotiet halutaan aurata lumesta, jotta niillä pystyy liikkumaan helposti.
7. Suomen kouluissa halutaan tehdä tutkimus siitä, minkä oppikirjojen käyttäminen saa lapset oppimaan parhaiten.
8. Lasten halutaan lukevan enemmän, joten kaupunkiin rakennetaan kirjasto, josta lapset voivat lainata kirjoja ilmaiseksi.
9. Kaupungissa halutaan vähentää liikenteestä johtuvaa melua.
10. Kaupungin liikennettä halutaan nopeuttaa rakentamalla uusi metro.
11. Maan asukkaista kerätään tilastoja ja tehdään tutkimuksia, jotta tiedetään, miten ihmiset ja heidän toimintansa muuttuu.
12. Maan autoteitä kunnostetaan ja uusia autoteitä rakennetaan.
13. Sähkölinjoja siirretään maanalaisiksi luotettavuuden parantamiseksi ja sähkökatkojen vähentämiseksi.
14. Toisessa maassa töiden aloittamiseen liittyviä lakeja halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää, jotta ihmisillä kuluu vähemmän aikaa niiden miettimiseen.
15. Kävelyteitä varten halutaan keksiä uusi materiaali, joka on halpa ja kestävä, mutta hellempi ihmisten jaloille ja polville.
16. Uutta sukupolvea koulutetaan, jotta he pystyvät tekemään hyödyllisiä asioita aikuisina.
17. Pandemioilta halutaan välttyä ennaltaehkäisyllä ja kriisivalmistautumisella.
18. Ihmiskunnan pitkän tähtäimen riskejä halutaan tutkia ja ennaltaehkäistä.
19. Halutaan rakentaa teknologiaa ja avaruusaluksia, jotka mahdollistavat matkustamisen Kuuhun tai Marsiin.
20. Ihmisten elinikää halutaan pidentää ja ikääntymistä hidastaa tutkimuksella, ratkaisuilla ja niiden laajamittaisella käyttöönotolla.