Ohjeet

Aktiviteetti 1: itseään vahvistavat silmukat

Aloita puhelu yhdeltä tietokoneelta toiselle. Laita tietokoneiden mikit aluksi pois päältä. Kysy lapselta, mitä hän odottaa tapahtuvan, jos puhelimet laittaa lähelle toisiaan, laittaa mikit päälle ja sitten alkaa puhumaan. Varmista etukäteen, ettei tietokoneista synny haitallisen voimakkaita ääniä!

Suorittakaa sitten koe. Pyydä lasta selittämään, miksi koneista tuli kova ääni. Kysy myös, miksi äänen voimistuminen loppui jossakin kohtaa.

Pyydä lasta keksimään lisää tilanteita, joissa jokin asia voimistuu kerta toisensa jälkeen (kunnes jossakin kohtaa se tasaantuu). Keskustelkaa aiheesta.

Aktiviteetti 2: tasapainottavat silmukat

Kysy ensin lapselta, että näyttävätkö ihmisten silmät aina samalta. Anna hänen miettiä ja selvitellä asiaa haluamansa ajan.

Siirtykää sitten kokeeseen: Lapsi aloittaa katsomalla omia silmiänsä peilistä. Sitten huoneen valaistusta himmennetään. Silmän musta osa kasvaa sekunneissa. Kun taas valot laitetaan takaisin päälle, pupillit pienenevät hyvin nopeasti.

Pyydä lasta miettimään, mitä tapahtui ja miksi silmä käyttäytyy noin.

Pyydä lasta sitten keksimään lisää tilanteita, joissa jokin asia korjaa ja tasaa ympäristön muutoksia. Keskustelkaa aiheesta.

Selitys

Puhelimen mikrofoni “kuuntelee” ääniä ja lähettää ne toiselle puhelimelle, joka puolestaan toistaa ne voimistettuna. Toistetut äänet kulkeutuvat uudestaan ensimmäisen puhelimen mikrofoniin, jolloin toisen puhelimen kaiutin toistaa ne uudestaan, jolloin äänet kulkeutuvat taas ensimmäisen puhelimen mikrofoniin ja niin edelleen. Muodostuu silmukka, jossa ääni vahvistaa itseään.

Muita tilanteita, joissa esiintyy samanlaisia positiivisia, itseään vahvistavia palautesilmukoita:

1. Yksi ihminen alkaa taputtamaan. Sitten muutama muukin alkaa taputtamaan, ja pian kaikki taputtavat. Taputtaminen vahvistaa itseään. Hetken päästä joidenkin lopettaessa tapahtuu sama asia toiseen suuntaan: taputtamisen lopettaminen vahvistaa itseään.
2. Huoneessa on monta keskustelua samaan aikaan, minkä vuoksi siellä on äänekästä. Ihmiset alkavat puhua kovempaa, jotta toiset kuulisivat heidät paremmin. Huoneessa on silloin vielä äänekkäämpää.
3. Yksi ihminen tulee kipeäksi. Hän tartuttaa muita, jotka tartuttavat edelleen muita ja niin edelleen. Tauti vahvistaa itseään: mitä enemmän sairaita, sitä enemmän uusia ihmisiä sairastuu.
4. Yksi ihminen uskaltaa toimia eri tavalla kuin muut, esimerkiksi rikkoa sääntöä tai olla eri mieltä jostakin. Muutkin uskaltavat rikkoa sääntöä tai sanoa olevansa eri mieltä jostakin. Uusi, eriävä käytös vahvistaa itseään.
5. Ihminen on hyvä lukemisessa, mikä saa lukemisen tuntumaan helpolta ja kivalta. Tämä saa hänet lukemaan enemmän, mikä tekee hänestä entistä paremman lukemisessa. Lukeminen vahvistaa itseään. Toiselle lukeminen taas on vaikeaa ja ikävää, jolloin hän tekee sitä vähemmän ja se tuntuu edelleen vaikealta.
6. Vuoren rinteillä pieni määrä lunta putoaa alas. Se saa hieman suuremman määrän lunta liikkumaan, joka saa vielä suuremman lumimassan liikkumaan. Lumivyöry vahvistaa itseään.
7. Sateella mutaan muodostuu pieni vesivirta. Se kuljettaa mukanansa mutaa, mikä saa uran laajenemaan, kasvattaen vesivirtaa. Mutaa kulkeutuu vielä enemmän, mikä kasvattaa vesivirtaa entisestään.
8. Nuotio saadaan sytytettyä. Palavien asioiden lämpötila nousee, mikä nostaa lähellä olevien asioiden lämpötilaa. Nekin syttyvät palamaan, mikä nostaa nuotion lämpötilaa ja suuruutta entisestään.
9. Kauppoihin tulee uusi ruoka ja sitä mainostetaan. Mainostaminen onnistuu, ja ihmiset alkavat ostamaan ruokaa. Ihmiset kertovat ruoasta kavereillensa ja sen suosiosta puhutaan enemmän. Tämä kasvattaa suosiota entisestään.
10. Yritys saa tehtyä hyvän tuotteen (esim. uuden ruoan). He saavat siitä paljon rahaa, jolloin heillä on varaa hankkia enemmän työtekijöitä, tarvikkeita ja välineitä entistä parempien tuotteiden kehittämiseen halvemmalla.

Lopulta vahvistuminen lakkaa: Kaiutin ei pysty tuottamaan tiettyä kovempia ääniä. Ihmiset harvemmin huutavat, vaikka huoneessa olisikin hyvin äänekästä, vaan he saattavat lopettaa keskustelun tai siirtyä muualle. Kun iso osa ihmisistä on jo saanut sairauden, ei ole enää paljoa uusia ihmisiä, jotka voisivat sairastua, ja tauti lakkaa leviämästä. Lumivyöry loppuu lumen vyöryttyä alemmas tasaisemmalle maalle.

Näistä esimerkeistä poiketen ihmisten silmien pupillit eivät käyttäydy positiivisen palautesilmukan mukaisesti: kun silmään menee paljon valoa, tämä ei saa pupillia kasvamaan entisestään, jotta sinne menisi vielä enemmän valoa ja pupilli laajenisi entisestään. Päinvastoin, kun silmään menee paljon valoa, pupilli pienenee, jotta sinne menisi vähemmän valoa. Pupilli siis tasaa ja säätelee silmään menevän valon määrää vastustaen ja korjaten huoneen valon muutoksia.

Tällöin kyseessä on negatiivinen, tasapainottava palautesilmukka. Muita esimerkkejä:

1. Jos polkupyörä on ajautumassa liian vasemmalle, ajaja tekee korjausliikkeen ja ohjaa sitä oikealle. Jos pyörä on ajautumassa liian oikealle, ajaja ohjaa sen vasemmalle. Tämä tasaa pyörän suunnan.
2. Termostaatti säätelee talon lämpötilaa. Kun talossa on kylmä, lämmitys menee päälle, jotta talo lämpenisi. Kun talossa on kuuma, lämmitys menee pois päältä, jotta talo viilenisi. Tämä pienentää talon lämpötilan vaihtelua.
3. Jos kylmän ruoan ottaa jääkaapista huoneenlämpöön, se alkaa lämpenemään. Jos kuuman ruoan ottaa mikrosta huoneenlämpöön, se alkaa viilenemään. Huoneympäristö tasaa lämpötilaeroja ja saa ruokien lämpötilat vastaamaan huoneen lämpötilaa.
4. Kun ihminen ei ole syönyt pitkään aikaan, hänelle tulee nälkä ja hänen tekee mieli ruokaa, ja hän syö ruokaa. Nälkäisenä ruoka maistuu erityisen hyvältä. Kun ihminen on kylläinen, hänen ei tee mieli ruokaa eikä hän syö, ja ruoka ei maistuisikaan niin hyvältä. Ihminen siis säätelee, sekä tietoisesti että epätietoisesti, omaa kylläisyyttään, ja pitää oman syömisensä tasaisena.
5. Vanhempi käy ruokakaupassa, jos kotona ruoka alkaa olla loppu. Vanhempi ei käy kaupassa silloin, kun kotona on jo paljon ruokaa: ruokaa on riittävästi ja hän ei halua sen pilaantuvan. Vanhempi siis tasaa ruokakaupassa käymisellä kotona olevan ruoan määrän sopivaksi.
6. Jos liian moni ihminen ostaa jotakin tuotetta ja tuote on loppumassa, kauppa voi nostaa sen hintaa. Vastaavasti jos tuote ei mene kaupaksi ja se alkaa esimerkiksi pilaantua, sen hintaa voidaan pudottaa. Kaupat ja myyjät säätelevät hintoja (jotta he saavat säädeltyä tuotteiden myynnin vastaamaan niiden tuotantoa ja jotta he saavat maksimoitua tuotot).
7. Ihmisillä on viikonloppuna enemmän aikaa käydä erilaisissa harrastus- ja vapaa-ajanviettopaikoissa. Tällaisilla paikoilla on usein korkeammat hinnat viikonloppuina ja matalammat arkipäivinä. Tämä saa jotkut suosimaan arkipäiviä ja siten tasaa ihmisten määrää.
8. Ihmiset eivät halua juuttua liikenneruuhkiin. Tämä saa heitä vaihtamaan reittejä tai aikaa, jolloin he lähtevät liikkeelle, tehden ruuhkista pienempiä kuin mitä ne olisivat muuten. Vastaavasti jos jotakin reittiä käytetään vähän, siellä on vähemmän ruuhkaa ja sitä pitkin on nopeampaa ajaa, mikä saa ihmiset käyttämään sitä reittiä enemmän kuin muuten.
9. Jos meluaa kirjastossa, joku tulee pyytämään olemaan hiljempaa. Tämä saa kirjaston pysymään hiljaisena.
10. Jos joku pyrkii saamaan suurta muutosta aikaan toimintatapoihin ja normeihin, hän usein kohtaa vastustusta. Tämä vähentää yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.

Tasapainottavia palautesilmukoita näkee nimen mukaisesti silloin, kun asialla on jokin tasapaino, jossa se “pyritään” pitämään. Termostaatti “pyrkii” pitämään talon lämpötilan tietyllä tasolla. Ihminen pyrkii pitämään polkupyörän oikeassa suunnassa. Kauppa pyrkii pitämään tuotteiden myynnin sopivana.

Tasapainottaminen ei aina onnistu täydellisesti. Joskus voi tulla jokin niin suuri muutos, että tasapainottava vaikutus ei saa pidettyä tilannetta aisoissa. Tiessä oleva kuoppa saa pyöräilijän kaatumaan. Harrastuspaikkaan tuleekin jonakin päivänä väenpaljous. Muutosta ajava ihminen voi onnistua ja saada suurta muutosta aikaan.