Ohjeet

Kysy lapselta, miten kaupoissa on ruokaa ja mitä kaikkea siinä taustalla tapahtuu.

Käy vapaamuotoista keskustelua aiheesta lapsen kanssa. Alla on muutamia apukysymyksiä ja esimerkkikeskusteluja, joista voi ottaa inspiraatiota.

• Miksei ruoka lopu kaupasta, kun ihmiset ostavat sieltä ruokaa?
• Kuka tuo ruoat kauppaan?
• Mistä ruoka alunperin tulee?
• Miten kaupassa on niin monta eri ruokaa?
• Onko kaupassa aina samat ruoat?
• Onko eri kaupoissa samat ruoat?
• Miksi ruokakauppoja on erilaisia?
• Miksi ruokakauppoja on niin paljon?
• Mistä kauppa tietää, paljonko ruokaa tarvitaan?
• Voiko käydä niin, että kukaan ei osta ruokaa?

Esimerkkikeskustelu 1: ruoan valmistus

Vanhempi: Hei, osaatkos selittää tämän: miten kaupoissa on ruokaa? Mistä kaikki ruoka tulee kauppoihin?

Lapsi: Ruokaa tehdään pelloilla!

Vanhempi: Niin tehdään. Miten ruoka saadaan pelloilta kauppaan?

Lapsi: Joku vie ne sinne.

Vanhempi: Miten ne kuljetetaan? Ei varmaankaan kävellen, kun ruokaa on niin paljon ja pellot ovat niin kaukana kaupasta.

Lapsi: Autoilla.

Vanhempi: Kyllä, ruoan kuljetukseen käytetään isoja autoja. Ruoka-autoja näkeekin välillä – katsotaan, milloin näemme seuraavan! Mutta tästä välistä puuttuu jotakin. Jos kaupassa myydään mehupurkki, niin miten se mehu on siellä purkissa? Kuka sen sinne purkkiin on laittanut?

Lapsi: Öö.

Vanhempi: Mistä omenamehu tehdään?

Lapsi: Omenoista!

Vanhempi: Miten se tehdään omenoista?

Lapsi: Öö. Puristetaan.

Vanhempi: Kyllä, puristetaan. Siihen käytetään koneita, jotta saadaan puristettua kovaa ja kaikki mehu talteen. Eli jotta voidaan tehdä omenamehua, keräämisen jälkeen omenat…

Lapsi: Laitetaan omenapuristimeen!

Vanhempi: Ja sitten?

Lapsi: Mehu laitetaan purkkiin.

Vanhempi: Kyllä. Tämä tehdään ennen kuin mehu viedään kauppaan. Se tehdään usein lähellä paikkaa, jossa omenat on kerätty. Entä itse purkki? Mistä omenoiden puristajat saavat purkkinsa?

Lapsi: Öö.

Vanhempi: Mistä purkit tehdään?

Lapsi: Pahvista.

Vanhempi: Kyllä, joku tekee pahvia omenamehulle. Mistä pahvi tehdään?

Lapsi: Öö, en tiedä.

Vanhempi: Arvaa.

Lapsi: Paperista?

Vanhempi: Mistä paperi tehdään? Saa tehdä paljon arvauksia.

Lapsi: …puiden lehdistä. Ruohosta. Heinästä.

Vanhempi: Hyviä arvauksia! Aiemmin paperia tehtiin heinän kaltaisesta kasvista. Nykyään sitä tehdään… puusta!

Puusta voi pilkkomalla ja lisäämällä vettä ja muita aineita ja värjäämällä luoda paperimassaa, josta saa paperia. Pahvia ei tehdä paperista, mutta sekin tehdään puusta samoilla tavoilla. Mistä puuta saadaan?

Lapsi: Metsästä!

Vanhempi: Kyllä. Eli omenamehun saaminen kauppaan vaatii monta vaihetta: puiden kasvatusta, puiden kaataminen, puusta pahvin tekeminen, pahvin kuljetus omenapuristajille, omenoiden puristaminen pahvipurkkiin ja mehun kuljetus kauppaan. Taustalla tapahtuu paljon asioita!

Esimerkkikeskustelu 2: ruoan määrä

Vanhempi: Hei, osaatkos selittää tämän: miten kaupoissa on aina niin paljon ruokaa? Miksei niistä ole koskaan ruoka loppu?

Lapsi: Sinne tuodaan aina lisää ruokaa.

Vanhempi: Niin tuodaan. Mutta miten ruokaa tuodaan riittävästi kauppaan? Eikö ruoka silti voisi loppua, vaikka sitä tuodaankin lisää?

Lapsi: Ruokaa tuodaan tosi paljon kauppaan, jotta ei varmasti lopu.

Vanhempi: Tämä aiheuttaisi muutamia ongelmia, eikö?

Lapsi: Öö.

Vanhempi: Kuvittele, että kauppaan tuodaan todella, todella paljon tomaatteja. Mikä ongelma siinä olisi?

Lapsi: Ne pilaantuu.

Vanhempi: Kyllä vain! Kauppa ei saa hankkia liikaa ruokaa, koska muuten kaikkea ei myydä ja se pilaantuu. Mutta jos hankkii liian vähän, se loppuu. Mikä on sopiva määrä ruokaa?

Lapsi: Se, minkä ihmiset ostaa.

Vanhempi: Hyvä! Mistä tietää, paljonko ihmiset ostaa?

Lapsi: Hmm.

Vanhempi: Kuvitellaan, että annan sinulle tehtäväksi selvittää, montako tomaattia meidän lähikaupassa myydään huomenna. Mitä sinä tekisit?

Lapsi: Hmm. Voi seistä tomaattien vieressä ja seurata.

Vanhempi: Kyllä, hyvä, voisit aina laskea montako kukin asiakas ostaa. No, kaupoilla ei ole tuotteiden vieressä ihmisiä seuraamassa, mutta missä heillä on?

Lapsi: Kassoilla.

Vanhempi: Juuri näin. Kaupan kassoilla lasketaan tarkkaan, paljonko eri tuotteita myydään. Asiakas voi myös ottaa kuitin, jossa tuotteet on listattuna – voimme ensi kauppakäynnin jälkeen tutkia kuittia. Hyvä! Mitä sitten tehdään, jotta ruoka ei lopu?

Lapsi: Kauppa hankkii saman määrän tilalle.

Vanhempi: Eli jos kauppa myi tänään sata tomaattia, niin…

Lapsi: Kauppa hankkii sata tomaattia.

Vanhempi: Hyvä. Asia onkin suunnilleen näin. Mutta voiko ruoka silti loppua?

Lapsi: Öö. En tiedä.

Vanhempi: Missä tilanteissa tomaatit loppuvat?

Lapsi: Öö, jos joku ostaa tosi paljon tomaatteja.

Vanhempi: Missä tilanteessa näin voisi käydä? Milloin tarvitaan paljon ruokaa?

Lapsi: Jos on juhlat.

Vanhempi: Kyllä, hyvä. Eli jos tavallisesti tomaatteja ostetaan sata päivässä, ja meillä on juhlat, joihin ostamme kymmenen tomaattia, niin…

Lapsi: Kaupalta loppuu tomaatit. On kymmenen liian vähän.

Vanhempi: Voiko kauppa estää tätä?

Lapsi: On ylimääräistä ruokaa.

Vanhempi: Kyllä. Tomaatteja voi olla hieman ylimääräisiä. Voiko ruoka silti loppua?

Lapsi: Öö. Jos monella ihmisellä on samaan aikaan juhlat.

Vanhempi: Kyllä, esimerkiksi jouluna syödään paljon tietynlaisia ruokia. Mitä kauppa voi tehdä?

Lapsi: Hankkia ruokaa etukäteen.

Vanhempi: Kuinka paljon?

Lapsi: Hmm. Voi arvata, kuinka paljon eri ruokia syödään.

Vanhempi: Tai..?

Lapsi: En keksi.

Vanhempi: Voi katsoa, paljonko eri ruokia myytiin viime jouluna.

Lapsi: Joo!

Vanhempi: Voiko ruoka silti loppua?

Lapsi: En keksi.

Vanhempi: Jotkut ruoat voivat olla yllättävän suosittuja. Lisäksi aina on vaihtelua monenlaisista syistä: tänään ei osteta ihan tismalleen samaa määrää tomaatteja kuin huomenna. Ihmiset käyvät kaupassa eri päivinä ja ostavat välillä enemmän, välillä vähemmän.

Lapsi: Joo.

Vanhempi: Kaupat varautuvat tilaamalla ruokaa varastoihin. He eivät halua, että ruoka loppuu kaupasta. Ruokaa pidetään varastossa, ja kaupan työntekijät tuovat ruokaa kaupan hyllyihin. Pitkään säilyviä tuotteita voi varastoida enemmän, tomaatteja taas vähemmän.

Jos ruokaa on liian paljon, se voi pilaantua. Jos ruokaa on liian vähän, se loppuu. Kaupat tasapainottelevat näiden välillä. Ne ovat siinä todella hyviä, ja siksi ruokaa onkin melkein aina juuri sopivasti.