Aktiviteetti 1: havainnointi

Tässä pelissä lapsen annetaan katsoa kuvaa lyhyt aika, minkä jälkeen häneltä kysytään, oliko kuvassa muotojen seassa keltaista tähteä. Kaksi kolmasosaa kuvista ovat sellaisia, joista keltainen tähti löytyy.

Aikarajat vaihtelevat satunnaisesti kolmen vaihtoehdon välillä: 3 sekuntia, 6 sekuntia ja 15 sekuntia. Kun aika on mennyt umpeen, kuva laitetaan piiloon. Lapsen tulee sitten sanoa vastauksensa. Sovellus pitää kirjaa siitä, kuinka usein lapsi oli oikeassa eri aikamäärillä. Lopuksi nähdään, onnistuiko hän useammin pidemmillä ajoilla.

Aktiviteetti 2: muistaminen

Tässä muistipelissä lapselle näytetään numerosarja kirjoitettuna. Hänelle annetaan tietty aikaraja numeroiden opettelemiseen. Kun aika on kulunut, numerot piilotetaan ja lapsen tulee kirjoittaa numerot.

Aikarajat vaihtelevat jälleen 3, 6 ja 15 sekunnin välillä. Numeroiden määrä on 6, 8 tai 10. Sovellus kokeilee tasaisesti mutta satunnaisesti eri aika- ja numeromääriä. Tuloksista nähdään sekä se, hyötyikö lapsi lisäajasta että se, oliko suurempi määrä numeroita vaikeampi muistaa.

Aktiviteetti 3: määrien arviointi

Tällä kertaa lapselle näytetään kuvia, joissa on paljon muotoja. Lapsen tehtävä on arvioida, montako muotoa kuvassa on, minkä jälkeen oikea määrä paljastetaan. Aikaa on hieman vähemmän kuin aiemmin: 1, 3 tai 10 sekuntia. Sovellus satunnaistaa aikarajan ja kuvassa olevien muotojen määrän.

Sovellus pisteyttää lapsen arviot laskemalla, kuinka kaukana arviot olivat oikeasta keskimäärin. Pisteytystapoja on kaksi: Yksi on tavallinen erotukseen pohjautuva. Toinen on suhteellinen etäisyys: jos esimerkiksi oikea vastaus on $100$, vastaukset $50$ ja $200$ ovat molemmat “kakkosen kertoimella pielessä”, eli pistemäärä on $2$. Yleisesti tulos saadaan jakamalla arvio oikealla vastauksella tai toisin päin riippuen siitä, kumpi on suurempi. Mitä lähempänä tulos on ykköstä, sitä parempi.

Selitys

Monissa mietintää vaativissa tehtävissä onnistuu paremmin, kun tehtävään saa käyttää enemmän aikaa. Tätä voi tutkia erinäisillä kokeilla, joissa henkilön pitää suorittaa samanlaisia tehtäviä lyhyemmässä tai pidemmässä ajassa.

Tämän osion tehtävät on valittu niin, että niitä on helppo luoda monta ja niissä onnistuminen on selkeästi mitattavissa. Lisäajasta on kuitenkin hyötyä yleisesti. Oli kyse sitten uuden asian ymmärtämisestä, tekstin kirjoittamisesta, tiedonhausta tai lautapelin pelaamisesta, kehitystä on havaittavissa, kun asiaan käyttää enemmän aikaa.

On oma tärkeä taitonsa, miten mietintäaikaa voi käyttää hyödyllisesti, ja se vaihteleekin eri ongelmien välillä. Lasta voi kannustaa jakamaan ja kehittämään lähestymistapoja, joita hän käytti tämän osion tehtävissä.