Ohjeet

Aktiviteetti 1: lajien vertailu

Näytä lapselle seuraavat kuvaparit, joissa on esitettynä kaksi eläintä. Kuvaile näitä kahta eläintä. Kysy lapselta, kumpi on kumpi. Älä mainitse eläinten nimiä ennen kuin arvaaminen on tehty.

Pelikaani vasemmalla ja töyhtötiainen oikealla. Kumpi syö hyönteisiä puiden oksista ja kumpi kaloja?

Huuhkaja vasemmalla ja haukka oikealla. Kumpi metsästää päivällä ja kumpi yöllä?

Flamingo vasemmalla ja strutsi oikealla. Kumpi osaa lentää ja kumpi ei?

Liitokala vasemmalla ja karppi oikealla. Kumpi ui pinnan lähellä ja kumpi syvemmällä?

Sinitiainen vasemmalla ja tikka oikealla. Kumpi syö hyönteisiä puun pinnalta, kumpi puun sisältä?

Aktiviteetti 2: ominaisuuksien ennustaminen

Kuvaile lapselle eliöiden ympäristöjä ja pyydä häntä arvaamaan, millaisia ominaisuuksia eläimillä on. Voit tarvittaessa antaa vinkkejä.

Jos eliö ja vastaus on lapselle jo ennestään tuttu, pyydä häntä selittämään, miksi vastaus on mikä on.

1. Jääkarhut ovat karhun kaltaisia eläimiä, jotka elävät Pohjoisnavalla. Minkä värisiä uskot niiden olevan? (Vinkki: Ne syövät hylkeitä ravintona.) (Vinkki: Pohjoisnavalla on paljon lunta ja jäätä.) (Vinkki: Hylkeet karkaavat pakoon, jos he näkevät jääkarhun.) (Vastaus: Ne ovat valkoisia.)
2. Muurahaiskarhut syövät muurahaisia ja termiittejä. Millainen erityisominaisuus niillä on tästä johtuen? (Vinkki: Muurahaiset ja termiitit ovat syvällä keossa.) (Vastaus: Niillä on hyvin pitkä kieli ja vahvat kynnet kaivamiseen.)
3. Keisaripingviini on Etelä-Mantereella asuva lintulaji. Osaavatko ne lentää? (Vinkki: Etelä-Mantereella on vain vähän elämää.) (Vinkki: Mitä pingviinit syövät?) (Vinkki: Pingviinien siivet auttavat niitä uimaan.) (Vastaus: Ne eivät osaa lentää, vaan siivet ovat sopeutuneet uimiseen.)
4. Lumikko on pieni maaeläin, joka elää Suomessa. Minkä värinen se on? (Vinkki: Sitä jahtaavat monet isommat eläimet.) (Vinkki: Se yrittää piiloutua.) (Vastaus: ruskea kesällä, valkoinen talvella.)

Selitys

Tarkastelemalla eläinten ja kasvien ulkomuotoa voi päätellä paljon siitä, millaisissa ympäristöissä ne elävät ja miten ne selviytyvät. Vastaavasti niiden ympäristön olosuhteista voi päätellä niiden ominaisuuksia.

Nämä eivät ole sattumia: Samalla tavalla kuin valon tarve selittää puiden korkeutta, voi esimerkiksi jääkarhujen turkin valkoisuutta selittää siitä aiheutuvalla paremmalla saalistusmenestyksellä ja tämän aiheuttamalla valikoitumisella. Hylkeet huomaavat helpommin jääkarhut, joiden turkki erottuu valkoisesta lumesta, minkä vuoksi sellaiset jääkarhut selviytyvät ja lisääntyvät huonommin. Jos ja kun jääkarhun turkin väri on osittain periytyvä, pitkällä aikavälillä valikoituminen johtaa siihen, että jääkarhut ovat valkoisia.

Oleellinen yksityiskohta: jääkarhuyksilöt eivät voi tahdonalaisesti muuttaa turkkiensa väriä ja kokeilemalla selvittää, millä värillä ne saavat parhaan saaliin, vaan valintaefektit ja muutokset tapahtuvat lajin tasolla. (Aivan kuten puut eivät kokeilemalla selvitä, kuinka korkeaksi niiden kannattaa kasvaa.)

Lajien vertailu -tehtävässä vastauksia voi päätellä seuraavasti:

1. Pelikaani ja töyhtötiainen: Vastauksen voi päätellä nokkien suuruuksista. Pelikaanilla on suuri nokka, joka sopii kalojen syömiseen, kun taas töyhtötiaisen pieni nokka on hyönteisten syömiseksi.
2. Huuhkaja ja haukka: Vastauksen voi päätellä silmien suuruuksista. Yöllä metsästävällä huuhkajalla on suuret silmät.
3. Flamingo ja strutsi: Oleellinen ero on ruumiinrakenne. Strutsi on paljon raskaampi, kun taas flamingo on kevyempi. Strutsi sen sijaan on nopea juoksemaan, ja tähän auttaa tukevat jalat.
4. Liitokala ja karppi: Tässäkin erona on ruumiinrakenne. Karppi on tukevampi, mikä auttaa sitä kestämään painetta syvemmällä vedessä. Sen sijaan liitokala on paljon sirompi, mikä sopii pinnan lähellä uimiseen ja liitämiseen.
5. Sinitiainen ja tikka: Tikalla on paljon pidempi ja vahvempi nokka, mikä auttaa sitä etsimään ja kaivamaan ruokaa puun sisältä.