Ohjeet

Kerro lapselle, että pelaatte arvailupeliä. Ota esiin kulho. Laita kulhoon 6 keltaista palikkaa, 3 punaista palikkaa ja 1 vihreä palikka. Varmista, että lapsi tietää, montako kunkin väristä palikkaa on.

Peli etenee niin, että lapsi veikkaa palikan värin, minkä jälkeen vanhempi valitsee kulhosta sattumanvaraisesti jonkin palikan. (Pyri valitsemaan niin, että mitään palikkaa ei suosita arvonnassa.) Jos lapsi veikkasi oikein, hän saa yhden mustikan. Toistakaa tätä, kunnes kulho on tyhjä.

Voitte aluksi pelata niin, että lapsi saa aina katsoa välissä kulhoon ja siten tarkistaa, montako kutakin palikkaa on vielä jäljellä. Vaihtoehtoisesti paperilla voi pitää kirjaa pelitilanteesta ja lapsen arvauksista. Alla on esimerkkitaulukko mahdollisesta pelin kulusta.

Pelatkaa useampi kierros. Voitte myös muuttaa palikoiden määriä ja värejä. Peliä voi myös hankaloittaa niin, että lapsen pitää muistaa palikoiden määrät, eli hän ei enää saa katsoa kulhoon tai lukea paperilta tilannetta.

Jos peliä pelaa paljon ja mustikoiden kulutus kasvaa liian suureksi, pistelaskua voi muuttaa: Pitäkää tukkimiehen kirjanpidolla kirjaa pistemääristä. Aina, kun pisteitä tulee 5 täyteen, lapsi saa yhden mustikan.

Selitys

Pelissä kannattaa veikata sitä väriä, jota kulhosta löytyy eniten. Jos esimerkiksi keltaisia, punaisia ja vihreitä on 3, 2 ja 2 kappaletta, on paras veikkaus keltainen.

Tämä ei ole itsestäänselvyys: Jos lapsi tässä tilanteessa veikkaa keltaista, mutta seuraavaksi nostettu palikka onkin punainen, hän saattaa helposti ajatella toimineensa väärin. Lisäksi hämmennystä voi luoda se, että on todennäköisempää arvauksen olevan väärä kuin oikea.

On siis hyvä selkeyttää, että parhaallakin strategialla tulee hyvin todennäköisesti saamaan alle 10 pistettä, eli vähintään yksi arvaus tulee menemään pieleen: sellaista on olla epävarmuuden alaisena. Kaikesta huolimatta kannattaa veikata yleisintä palikkaa.