Ihmisten arvioihin vaikuttaa, jos heidät “ankkuroidaan” johonkin lukuun. Jos esimerkiksi kysytään, kuinka monta riisinjyvää on riisipaketissa ja joku möläyttää “500!”, ihmiset antavat todennäköisemmin pienempiä arvioita kuin mitä he olisivat antaneet muuten. Tätä tapahtuu silloinkin, kun ihmiset tietävät ankkurilukeman olevan täysin väärä tai satunnaisesti arvottu. Tässä osiossa lapsi pääsee tutustumaan ankkurointivinoumaan.

Aktiviteetti 1: määrän arvioiminen

Alla on sovellus, joka näyttää pelaajalle 50-200 muotoa sisältävän kuvan. Sovellus näyttää myös satunnaisesti valitun rajan (esimerkiksi 100). Kuvan siirryttyä piiloon pelaajalla on kaksi tehtävää: Ensin hänen täytyy arvioida, oliko muotoja enemmän vai vähemmän kuin 100. Sitten hänen täytyy arvioida, montako muotoa kuvassa tarkalleen oli.

Selitä lapselle säännöt. Varmista, että hän ymmärtää, että rajaksi valittu luku arvotaan eikä siis liity mitenkään siihen, montako muotoa kuvassa on.

Anna lapsen sitten pelata joitakin kymmeniä kierroksia. Kun olette saaneet tarpeeksenne, painakaa “Tuloksiin”. Kiinnittäkää huomiota erityisesti “rajan suuntaisiin arvioihin”, eli kuinka usein lapsen arvio oli samassa suunnassa rajan kanssa oikeasta vastauksesta katsottuna. Ilman ankkurointivinoumaa näin kävisi 50 prosenttia ajasta, mutta – jos peli onnistui havainnollistamaan vinoumaa – lapsella osuus on suurempi.

Voitte kerätä suuremman otoskoon pelaamalla peliä uudestaan useampana päivänä.

Aktiviteetti 2: massan arvioiminen

Valmistele 10 muovipussia, joihin asetat esineitä niin, että niiden painot ovat 100 ja 1000 gramman väliltä. Tähtää siihen, että pussit kattavat melko tasaisesti painoja tältä väliltä. Laita pussit riviin satunnaiseen järjestykseen.

Ideana on, että nostat aina satunnaisen pussin, ja kysyt lapselta satunnaisesti joko “painaako tämä pussi yli vai alle 400 grammaa?” tai “painaako tämä pussi yli vai alle 700 grammaa?” Lapsen tulee vastata yli tai ali, ja tämän jälkeen myös antaa painoarvio grammoina. On hyvä, että satunnaistaminen tehdään niin, että jokaiselle pussille kysytään molemmat kysymykset kerran. Kysymyksiä tulee siis 20.

Kirjoita siis paperille satunnainen järjestys, jossa pusseja poimitaan ja kysymyksiä kysytään. Voit arpoa järjestyksen itse tai käyttää alta löytyvää:

Selvennä lapselle etukäteen, että rajat on arvottu, eli ne eivät liity pussien painoon. Kerro myös, että lapsi ei saa kurkkia: lapsi ei saa katsoa, kun pusseja valitaan eikä hän saa katsoa pussien sisälle.

Sitten koe voi alkaa. Noudata järjestystä, ilmoita lapselle grammaraja etukäteen ja anna pussi pideltäväksi ja puntaroitavaksi. Lapsen tulee sanoa ääneen, onko oikea paino enemmän vai vähemmän kuin raja, ja tämän lisäksi antaa oma arvionsa. Lapsi antaa sitten pussin takaisin vanhemmalle, joka punnitsee sen vaa’alla, ilmoittaa oikean arvon lapselle ja kirjaa sekä arvauksen että oikean arvon paperille. Toistakaa, kunnes kaikki 20 punnitusta on tehty.

Lopuksi tutkikaa, antoiko lapsi keskimäärin suurempia arvioita, kun raja oli suurempi. Laskekaa siis yhteen arviot pienillä rajoilla ja isoilla rajoilla erikseen ja verratkaa.